Toisensuuntaiset näkemykset ovat myös erittäin tervetulleita.
Ennen oli kaikki paremmin
Chat-keskustelu (tekstipohjainen)
1997: IRC
Maaliskuussa 1997 pikaviestinnän ainoa vaihtoehto oli suomalaisen Jarkko Oikarisen kehittämä Internet Relay Chat. Vasta saman vuoden toukokuussa julkaistaisiin AOL Instant Messager, joka sitten muuttikin koko paradigman. IRC oli käyttäjän kannalta varsin toimiva ratkaisu; kahdenvälisen reaaliaikaisen viestinnän lisäksi sinne saattoi jättää kanavia, joille aiheesta kiinnostuneet saattoivat ad hoc liittyä. Tietyillä ratkaisuilla myös IRC-kanavalla saattoi pysyä vaikka ei ollut koneen ääressä, joilloin muuten ohi menneet viestit saattoi lukea myöhemmin. Käyttäjän kannalta hyvin toimiva ratkaisu, joka tuki suunnatun viestinnän lisäksi spontaaneja tai pitkäaikaisia saman aiheen ympärille koottuja keskusteluja, jotka saattoivat nekin olla avoimia tai suljettuja.
2017: Microsoft Office Communicator / Lync
Vaihtoehtoja on 2017 useita, myös IRC, mutta puhun nyt siitä, mitä itse käytän. Microsoftin pikaviestin integroituu sujuvasti Exchangeen ja on suhteellisen helppo käyttää niin kauan kun haluaa lähettää viestin yhdelle käyttäjälle. Toisen lisääminen keskusteluun ei olekaan niin helppoa, ja avoimen/suljetun ryhmän kokoaminen aihepiirin ympärille ei onnistu (toki Microsoftilla on ratkaisuja tähänkin). Jos toisella ei ole ohjelma auki, viestiä ei voi lähettää lainkaan.
Tuomio: Molemmat ovat suhteellisen helppokäyttöisiä, mutta IRC on monipuolisempi ja tukee useampaa käyttöskenaariota. Kehitys on vienyt jonkin verran huonompaan.
Tiedostojen jakaminen ja muokkaaminen työpaikalla
1997: Tiedostopalvelin
Jaettu tiedostopalvelin oli selkeästi suosituin tapa jakaa tiedostoja ja työskennellä yhdessä samojen dokumenttien parissa. Tiedostopalvelin näkyi käyttäjälle levynä tai levyosoituksena, joten käyttöliittymä oli tuttu ja kaikki normaalit työskentelytavat toimivat. Navigointi oli selkeää, eksyä ei voi, hierarkiassa mennään ylös tai alas päin. Linkin jakaminen helppoa, tarvittaessa sen voi vaikka lukea puhelimessa. Tiedostojen siirtäminen ja kopioiminen paikasta toiseen erittäin helppoa ja nopeaa. Yhtä tiedostoa voi työstää vain yksi kerrallaan. Myös off-line käyttö on mahdollista jos käyttöjärjestelmässä siihen työkalut.
2017: Microsoft Sharepoint
Tiedostopalvelin elää ja voi hyvin edelleenkin, mutta joissain organisaatiossa ollaan siirrytty tai siirtymässä Sharepointin (en puhu pilviversiosta) ihmeelliseeen maailmaan. Vaikka unohdettaisiin sen hitaus levypalvelimeen verrattuna (mikä ei käytössä unohdu), taaksepäin on menty aimo matka. Navigointi on hyvin epäselvää ja perustuu linkityksiin, joita ei ole aina oikein tehty. Kahdella henkilöllä voi olla tietämättään eri näkymä, jos he ovat eri ryhmissä, mikä tekee "vaihtoehtoisen totuuden" määrittelyn vaikeaksi kun toinen sanoo, että "kyllä se siellä on "ja toinen "ei se ainakaan siellä ole". Käyttöoikeudet aina määriteltävä erikseen. Linkit ovat pitkiä ja mahdottomia muistaa, jolloin sähköpostia joutuu käyttämään indeksinä. Tiedostojen siirtäminen on selaimesta riippuen vaikeaa tai mahdotonta. Yhtä tiedostoa voi työstää vain yksi kerrallaan. Off-line käyttö ei onnistu.
Tuomio: Tiedostopalvelin voittaa jokaisella osa-alueella. Merkittävästi huonompaan on menty.
Julkiset keskusteluryhmät
1997: Usenet News
1990-luku oli Usenetin kulta-aikaa, vaikka ikuinen syyskuu oli jo alkanut. Kaikille avoimia keskusteluryhmiä löytyi laidasta laitaan, ja myös asiaa tuntevat osallistuivat keskusteluun. Osa ryhmistä oli moderoituja eli viestit hyväksytettiin etukäteen. News-ohjelmalla pystyi helposti suodattamaan viestejä lähes millä tahansa kriteerillä ja edistyksellisemmät ohjelmat pisteyttivät automaattisesti ja nostivat esiin kiinnostavia viestejä esim. lähettäjän tai aiheen mukaan. Keskustelut näkyivät säikeistettynä eli vastaukset puumaisesti niiden viestien perässä, mihin oli vastattu. Kokonaiset sivuhaarat keskustelusta oli helppo ohittaa, jos se tuntui eksyneen sivuraiteille. Isosta massasta viestejä oli suhteellisen helppo seuloa itseä kiinnostavat viestit ja ohittaa muut. Käyttöliittymä oli aina sama tehokas aihepiiristä riippumatta eikä aihetta vaihtaessa tarvinnut siirtyä mihinkään tai rekisteröityä erikseen joka aihepiirin. Hakutoiminnot vanhoihin viesteihin tehokkaat.
2017: Web-forumit
Web-forumeita pyöritetään erilaisilla ohjelmistoilla, joten niitä on ehkä vähän epäreilua niputtaa yhteen, enkä ole edes tämän alueen asiantuntija. Yhtäkään en ole nähnyt, mikä tulisi käytettävyydessään lähellekään hyvää news-lukijaa. Automaattiset filtterit (kill file) yleensä loistavat poissaolollaan, viestiketjuja täytyy selata web-sivullinen kerrallaan sen sijaan että näkisi pelkät otsikot, lähettäjän ja ajan. Jos tämä ominaisuus tuotteesta löytyy, jokaista viestiä minkä haluaa lukea pitää erikseen klikata hiirulla eikä ketjussa pääse eteenpäin pelkkää välilyöntiä painamalla. Säikeistyksen puuttuessa keskustelu rönsyää ja näkyy peräkkäin vastauksia ihan eri viesteihin, jolloin keskustelun hahmottaminen on hidasta ja vaikeaa. Haku sentään löytyy yleensä.
Tuomio: News-teknologian hiipuminen oli suuri menetys ihmiskunnalle, enkä oikein vieläkään ymmärrä mistä se johtuu ellei sitten kaupallisesta mallista. News aiheutti vain kustannuksia palveluntarjoajalle kun taas web-forumille voi myydä mainoksia. Tämän poismenoa suren ehkä eniten enkä ole sen jälkeen juuri jaksanut verkkokeskusteluja seurata.
"The more things change the more they stay the same"
Sähköposti
1997: Erilaiset sähköpostiohjelmat
Sähköpostiohjelmat kehittyivät 1990-luvulla, mutta alla olevat protokollat eivät juurikaan. Kehitys saavutti tietynlaisen lakipisteen, Sähköposti on yksi hyödyllisimmistä työkaluista ja suhteellisen luotettava. Käyttöä haittaa mutta ei estä roskaposti.
2017: Erilaiset sähköpostiohjelmat
Käytän toki eri ohjelmaa sähköpostiin nyt kun 20 vuotta sitten, mutta toiminnallisuudessa ja käyttötavoissa ei ole juuri muutoksia. Sähköposti on yksi hyödyllisimmistä työkaluista ja suhteellisen luotettava. Käyttöä haittaa mutta ei estä roskaposti.
Tuomio: Ei juuri muutoksia, mutta hyvä ettei menty rikkomaan sitä, mikä toimii
WWW-Selain
1997: 2 suosittua vaihtoehtoa, lisäksi muita vähemmän käytettyjä
WWW-selaimia on pari suosittua (Netscape, Internet Explorer) ja jokunen vähemmän käytetty (Opera). Selainta on aika helppo käyttää ja sillä pääsee minne haluaa. Välillä selain kaatuu2017: 1 suosittu vaihtoehto lisää, lisäksi muita
WWW-selaimia on muutama suosittua (Chrome, Mozilla, Internet Explorer) ja jokunen vähemmän käytetty (Opera). Selainta on aika helppo käyttää ja sillä pääsee minne haluaa. Välillä selain kaatuu. Kaikissa selaimissa on välilehdet.
Tuomio: Paljonkin muutoksia, mutta onko mitään olennaista. Tabit parantavat käyttökokemusta ja pidän niitä merkittävimpänä käyttäjän kannalta. Eteenpäin on menty, mutta ei mitään todellisuudessa mullistavaa. Tämä on erityisen hauska todeta 90-luvun kokemusten perusteella, missä "Internet-vuosi" vastasi ainakin 4 tavallista vuotta ja selaimista tuli uusia "mullistavia" versioita puolivuosittain.
Hakukone
1997: Altavista
Hakukoneiden tarve kävi ilmeiseksi melko nopeasti kun sisältöä tulvi uuteen WWW-ympäristöön. Altavistalla voit hakea millä tahansa hakusanalla ja se selaa "koko Internetin". Haun tuloksena enemmän linkkejä kuin kukaan jaksaa plärätä, mutta yleensä myös hyödyllisiä.
2017: Google
Google on hakukoneiden kuningas, josta voit hakea millä tahansa hakusanalla ja se kattaa ihan kaiken, paitsi nk. pimeää Internettiä (joka on massaltaan isompi, ihan kuten pimeä ainekin). Joka tapauksessa haun tuloksena on yleensä hyödyllisiä linkkejä.
Tuomio: Vaikka kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta, kyllä ne tulokset ovat niin paljon parantuneet, että ehkä tämä pitäisi siirtää seuraavan otsikon alle.
Kehitys kehittyy
Uutisvirran seuranta
1997: "push"-toiminnallisuus selaimessa
Eipä tästä sen enempää.
2017: RSS syötteet
Dave Winer itse asiassa aloitti RSS:n kehittämisen samana vuonna 1997, mutta se ei ollut yleisessä käytössä. RSS teki uutisvirroille saman kuin news-järjestelmä keskustelun viesteille: mahdollisti ison massan seuraamisen ja seulomaan siitä, mikä itseä kiinnostaa. Lähes kaikki kiinnostavat itseään päivittävät web-sitet julkaisevat päivitykset RSS syötteessä, ja keskitetyt palvelut kuten Feedly tekevät seurannasta tosi helppoa.
Tuomio: Valtavaa kehitystä, 1997 ei oikeastaan ollut mitään välinettä tähän. RSS on elämää helpottava ja aikaa säästävä keksintö, joka melkein korvaa Usenetin pois menon.
Yleisölle suunnattu äänipohjainen viestintä
1997: Radio
Radio yleisöviestimenä on koko lailla vanha, ja ensimmäinen radiolähetys Suomessa lähetettiin sopivasti tasan sata vuotta sitten. 1990-luku oli kaupallisten radiojen kulta-aikaa, tarjontaa oli paljon ja joukossa paljon hyvää sisältöä. Radion käyttöliittymä on niin helppo, että siihen on vaikea keksiä parannuksia. Ääniviestintä on erittäin tehokasta ajankäytön suhteen, koska siihen voi keskittyä juuri sen verran kun haluaa.
2017: Podcastit (ja radio)
Radio ei onneksi ole mennyt mihinkään, vaikka toiset ovat sille synkkää kohtaloa ennustaneetkin. Podcast on kuitenkin merkittävä innovaatio ääniviestintään. Podcastin avulla voi kuunnella radio-ohjelmia silloin kun haluaa missä haluaa, keskeyttää/jatkaa jne. Lisäksi podcastilla voi kuunnella paitsi ulkomaisten radioasemien ohjelmia myös lukuisia pienempien toimijoiden kuten harrastelijoiden tietylle aihealueelle kohdistuvia lähetyksiä, podcastin tuottamisen kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin radioaseman.
Tuomio: Merkittävää edistystä ja erityisesti lämmittää, että uusi tekniikka on tullut vanhan rinnalle ja vanha on edelleen käytettävissä.
Tietosanakirja
1997: Multimedia CD-ROM
1990-luvulla kokivat lyhyen kukoistuskauden CD-ROM aseman giganttista kapasiteettia hyödyntävät multimedia-tietosanakirjat, kuten Microsoft Encarta. Itsekin muistan jonkun sellaisen saaneeni, vaikken sitä katsonutkaan kuin kerran tai pari. Paperinen tietosanakirjasarja meillä oli kotona lapsena ja paitsi että se oli erittäin vaikuttava hyllyssä, siellä oli myös ihan hyödyllisiä artikkeleja ja silloin tällöin sieltä asioita tarkistin. Käyttöliittymä oli ihan toimiva ja viimeiset kirjat olivat vain indeksejä.
2017: Wikipedia
Wikipedia on niin hieno resurssi, että on vaikeaa kuvitella aikaa ilman sitä. Vannevar Bushin maailmaa muokannut visio tullut lihaksi. Artikkeleja löytyy aiheesta kuin aiheesta, ne ovat hyvin kattavia ja niistä pääsee suoraan linkkejä seuraamalla toisiin, niin että sinne voisi unohtua koko päiväksi jos ei olisi mitään muuta tekemistä. Paperiseen verrattuna etuja on, että indeksikirjaa ei tarvita eikä myöskään tarvitse odottaa vuosia aakkosten loppupäässä olevien juttujen ilmestymistä. Tähänkin juttuu tarkistin faktoja Wikipediasta mutta tietosanakirjasta tai rompulta en olisi sitä taatusti tehnyt.
Tuomio: Vaikka tietosanakirja ei keksintönä ole uusi, Wikipedia on mullistava paitsi sisältönsä myös "business"-mallinsa puolesta. Kun se aloitti itse luulin, ettei se koskaan lähtisi lentoon. Tässä asiassa olen mielelläni väärässä. Toivon silti, että myös Encyclopedia Britannica pystyy jatkamaan mukana tulevaisuudessa.
